Tekstit

Viimeinen viikko ja kotiinpaluu

Kuva
Viimeisellä viikolla minä ja Oona lähdettiin Viareggion rannalle junalla. Matka kesti n.2 tuntia. Junassa katselin ulos maisemia kuulokkeet korvissa fiilistellen ja miettisin kuinka kiitollinen olen tästä mahdollisuudesta vierailla Italiassa. Saavuimme Viareggioon ja lähdimme etsimään ruokapaikkoja. Matkan varrella oli useita kahviloita mutta ei löytynyt vielä mitään mieleistä. Saavuimme rantakadulle jossa oli upeat näkymät. Pysähdyttiin suihkulähteen viereen ottamaan kuvia ja jatkettiin matkaa. Rantakadun valtasi lukuisat ravintolat, joista yhteen jäimme syömään. Tämän jälkeen suunnattiin rannalle ottamaan aurinkoa. Lämpöä oli melkeen 30 astetta ja kävin uimassa merivedessä ensimmäistä kertaa ehkä pariin vuoteen. En osaa sanoin kuvailla kuinka hienot näkymät ja tunnelma siellä oli. Käveltiin pidemmälle rantaa ja päädyttiin venesatamaan, jossa pitkä silta johti keskelle merta. Tämä kokemus minulle jäi reissusta ehkä hienoimpana mieleen. Muutaman tunnin jälkeen lähdettiin takaisin Pisto

Kolmas työviikko

Kuva
Kolmannella työviikolla hotellissa oli paljon isoja ryhmiä, joten aamupalallakin oli hieman kiireisempää. Asiakkaita oli joka päivä Japanista. Muita isoja ryhmiä oli saapunut mm. Hollannista ja Iso-Britanniasta pyöräilykisoja varten. Työviikko poikkesi osittain edeltävistä. Aamupalan jälkeen rakensimme joka päivä aulaan kahvituksen kokoussalista tuleville asiakkaille. Joka päivälle oli eri ryhmä, mieleen jäi ainakin lääkärit ja autoilijat. Iltapäivisin jää yleensä luppoaikaa ennen loppusiivousta ja menemme silloin keittiöön syömään ja juttelemaan työkavereiden kanssa. Nyt kun kotiinpaluu lähestyy alan miettimään että en tosiaan näe näitä kasvoja enää pian, ikävä tulee. Hotellilla häärää usein hotellin omistaja, joka harvoin ehtii jäädä keskustelemaan kenenkään kanssa pitkään. Yhtenä päivänä hän kuitenkin käveli luokseni vartavasten tietääkseen kuulumiseni ja jäi pidemmäksikin aikaa keskustelemaan elämästään ja muusta, mikä ilahdutti minua. Työpäivien jälkeen menen välillä ravintolan

Vapaapäivät, Firenze

Kuva
Sunnuntai-aamuna muut lähtivät Firenzeen ja minä jäin kotiin, koska kaipasin omaa rauhaa ja lepoa. Herättyäni kävin aamupalalla läheisessä kahvilassa ja kävelin isompaan kauppaan, coopiin. Nautin olostani yksin vihdoinkin, joten rentoutuminen tuli tarpeeseen. Illemmalla kävin paikallisessa apteekissa ja yllätyksekseni tuotteet ja toiminta siellä oli aika lailla samoja kuin kotona, tosin italian kielellä. Löysin kuitenkin haluamani, purkit on helposti tunnistettavissa merkistä. Maanantai Aamulla Oonan kanssa kahvikuppien ääressä päätettiun, että lähdetään Firenzeen, koska minulta jäi edeltävänä päivänä väliin ja Oona ei ollut ehtinyt kiertämään kaikkia haluamiansa paikkoja. Asumme juna-aseman vieressä, joten päästiin aika pian lähtemään. Lippu Firenzeen maksaa 4,40e. Paikan päällä huomattiin, että joka kulmassa on vaatekauppa OVS (newyorkerin tapainen) tai mäkkäri, tuli niissäkin käytyä toki :D  Käytiin kahvilassa, josta näkyi ulos kaupungin vilskeeseen. Minusta tämä paikka kuvasti

Toinen työviikko

Kuva
Työviikko starttasi tiistaina 2.5, minun 22v syntymäpäivänäni. Tutustuin uuteen työkaveriin, Matildeen, hän oli tätä ennen ollut lomalla 10 päivää. Työpäivän aikana ei sinnsä ammatillisesti tullut mitään uutta, mutta ymmärrys kommunikaatioon työkavereiden kanssa alkaa pikkuhiljaa parantua. He ovat oppineet vähän englantia ja minä joitain tiettyjä sanoja tai lausahduksia italiaksi. Koen, että hotellityöskentely täällä on meille paras paikka, koska asiakkaat tulevat eri maista ja puhuvat myös englantia. Asia, mikä minua työpaikalla hämmästyttää on hygienia. Maidot, juustot ja kinkut seisovat lämpimässä pöydillä. Pesu ja siivousmenetelmät ovat heikkoja, rätit ja mopit ovat likaisia, eikä kahvikoneita tai sen osia pestä muutakuin päivän lopussa. Maidot palavat puhaltimeen  kiinni ja osa mihin kahvi annostellaan on pinttyneen kahvin peitossa. Pidän kyllä työpaikastani, etenkin työkavereista. He ovat aina ystävällisiä ja puhuvat parhaansa mukaan mitä osaavat. Olen huomannut, että suuri osa

Viikonloppu

Kuva
Perjantaina ja lauantaina työpäivät sujui jo sutjakkaammin. Työnkuvaamme aamiaisvuorolla kuuluu erikoiskahvien tekeminen, pöytien blokkaaminen ja kattaminen, lounaspöydän täyttäminen, lattioiden pesu työpäivän jälkeen ja aamupalan misaaminen. Keittiössä hedelmäsalaattia leikatessa työkaverini Renata opetti minulle hedelmiä italiaksi. Kävin myös hotellin huoneissa täyttämässä minibaarit Francescon kanssa. Hotelli on melko pieni, n.70 huonetta. Tutustuin paremmin työpaikkani nuoriin ja vaihdoimme yhteystietoja sosiaalisessa mediassa. Perjantaina työpäivän jälkeen käytiin Annen kanssa hakemassa minulle ja Oonalle italialaiset puhelinliittymät ja Anne tuli meille katsomaan asuntoamme. Lauantaina käytiin yhdessä Oona, minä, Artturi ja Matias piipahtamassa paikallisessa yökerhossa. Toiminta siellä olisi Suomessa ollut täysin lainvastaista, alaikäisiä oli päässyt sisään, työntekijät joivat itsekkin ja juomiin laitettiin kaksinkerroin alkoholia. Juomia tilattiin narikantapaisesta pisteestä os

Tutustumispäivä työpaikkaan ja ensimmäinen työpäivä

Kuva
26.4 keskiviikkona tapasimme Gretan hänen työtoimistollaan klo 10.00. Kävimme läpi asumisen sääntöjä ja ohjeita elämiseen ja työpaikalle. Greta kertoi myös, että toimistolle saa tulla istuskelemaan ja käyttämään tietokoneita milloin tahansa haluaa. Minä ja Oona ollaan tarjoilijoita, joten lähdettiin Gretan kanssa heti autolla työpaikallemme Hotel Villa Cappugiin tutustumiskierrokselle. Matias ja Artturi ovat kauppiksesta, joten menivät siksi aikaa kotiin ja sitten myöhemmin omalle työpaikalleen. Matkalla työpaikalle otimme ympäriltä kuvia, jotta tunnistaisimme reitin, jonka jatkossa kuljemme bussilla. Työpaikalla puhuimme työntekijöille, katsoimme vähän ympärillemme ja sovimme työajoista. Kun tulimme kotiin, lähdettiin Oonan kanssa katsomaan, miten bussilippujen osto onnistuu. Illalla, kun pojat tulivat kotiin vaihdoimme vielä kuulumisia työpaikoista ja mentiin aikaisin nukkumaan, koska seuraavana päivämä herätys oli klo 5 töihin. 27.4 Torstai Oonan kanssa herättiin aamulla viidelt

Saapumispäivä ja Pisa

Kuva
Lentomme Suomesta lähti maanantaina 24.4 yhdentoista aikoihin. Juuri koneen noustessa, alkoi ulkona satamaan rakeita, joten hyvin mielin lähdettiin pakoon kylmyyttä. Välilasku Saksassa ja lennot sujuivat mutkitta, vaikka me kaikki istuimmekin eri puolilla konetta. Firenzen lentokentälle saapuessamme taksikuskit olivat meitä vastassa Turku-kyltein. Jo alkuun huomasin, että matkalla tulemme tarvitsemaan italian kieltä, koska taksikuski ei ymmärtänyt edes pelkistettyä englantia. Takapenkiltä tiirailin silmät pyöreinä ulos, luonto ja kaukki ympärillä oleva näytti niin erilaiselta kuin kotona Suomessa. Mäntyjä (ainakin sen näköisiä) ja palmuja kasvoi vierekkäin. Saavuimme väliaikaiseen yöpymispaikkaamme, opettajat Vuokko ja Johanna jatkoivat matkaansa hotellilleen. Shortsit jalkaan saatuamme lähdettiin Oonan, Matiaksen ja Artturin kanssa ulos kiertelemään lähikatuja. Meille sää (18 astetya) tuntui lämpimältä, mutta paikalliset jotka olivat pukeutuneet pitkiin housuihin ja toppaliiveihin kat